Kaikista niistä pussiin sullotuista piirteistä, mistä meitä on lapsuudessa ja teini-iässä moitittu (tai joiden ilmaisemisesta on seurannut jotain ikävää) tulee meille vihamielisiä ja pelottavia.

Äitiys. Mikä loistava syy…

• tehdä sisäistä työtä itsesi kanssa, jotta lapsesi ei tarvitse siivota jälkiäsi aikuisena

• ilmaantua paikalle hetkissä, jolloin lupasit niin tehdä

• kohdata oma häpeäsi uteliaisuudella ja käyttää sitä katapulttina omaan kasvuun

jne.

Ajattele tätä vähän kuin Googlen ennustavana tekstinsyöttönä. Kirjoitat jotain Googlen hakukenttään ja se ehdottaa heti vaihtoehtoja hakuhistoriaan perustuen — täydentäen sun lausetta. Ikävä kyllä sun aivot toimivat samoin. Jos olet toistanut itsellesi 30 vuotta, että “mä olen arvoton” niin, mitä sanaa luulet sun mielesi hakevan, kun aloitat lauseen “mä olen…”? Tietysti se hakee sen tutun vaihtoehdon, johon on ennenkin päädytty.

Lyhyen aikavälin tavoite voi näkyä esim. siten, että skippaat illanistujaisissa viinilasilliset ja pitäydyt limulinjalla, koska tiedät seuraavana päivänä olevan edessä viikonlopun salitreeni. Hei, viikonloput on tunnetusti lapsiperheissä ainoat “varmat” treeniajankohdat, kun ollaan lähtökohtaisesti vapaammalla aikataululla. Joten näitä treenipäiviä ei ihan huvikseen kannata missata!

Merkityksellisen tavoitteen tunnistaa siitä, että sen eteen täytyy aina kärsiä enemmän tai vähemmän. Se tarkoittaa todellakin kieltäytymistä monesta mukavasta asiasta. Vai oletko joskus saavuttanut elämässäsi jotain merkityksellistä hauskasti, nopeasti ja helposti?

Itsesi pienentäminen menestymisen pelon vuoksi ei kuitenkaan tee susta parempaa ihmistä tai läsnäolevampaa ihmistä läheisillesi — itse asiassa, päinvastoin. Onnellinen ihminen, joka elää sopivan haastavaa elämää ja uskaltaa tavoitella niitä suuriakin unelmia, on parempi ihminen myös läheisilleen.

Jonain päivänä syttyi lamppu mun päässä. Tajusin yhdistävän tekijän näille ajanjaksoille, jolloin vertailin itseäni muihin ja doomscrollasin eniten. Yhdistävä tekijä? Olin hukassa itseni kanssa. Pahasti. Big time.

Olin niin saatanan vihainen siitä, mitä kaikkea oon menettänyt rikkinäisen lapsuuden vuoksi. Ja kuinka en muista lapsuudesta mitään, ja nekin vähät, mitä muistin, oli negatiivisia flashbackeja.

Ota testiin nämä 3 ajattelun viitekehystä. Näitä voi soveltaa kaikkiin ihmissuhteisiin — lapsen kasvatuksesta parisuhteeseen ja itsensä kehittämiseen!

Kun paahdat tukka putkella menemään etkä osaa hidastaa, sun keho päättää kyllä lepohetken puolestasi. Siis jos et itse osaa päättää sitä ajoissa. Terveisin “sairastuin keuhkokuumeeseen tai rikoin jonkin kehonosan aina kun meni vähän liian lujaa liian pitkään”.

Lue postauksesta 5 askelta, millä nostat itsesi sieltä suosta, jos ajattelet, ettei susta ole mihinkään ja olet hukannut potentiaalisi!