Anna itsellesi lupa olla aloittelija
Jätätkö menemättä salille sen takia, ettet osaa tehdä liikkeitä oikein? Et tiedä, mistä pitäisi hommat aloittaa? Tai sitten pelkäät, mitä muut ajattelee?
Aloittelijana salilla ei oikein tiedä miten laitteita käytetään, ei kehtaa jäädä lukemaan laitteista käyttöohjeita ja säätöjä.
Käyttöohjeita vilkuillaan mahdollisimman huomaamattomasti ”piilossa” ja jätetään laite sitten kokonaan väliin, jos ei sen toimintaperiaatteet heti aukea.
Ihan samassa tilanteessa on jokainen meistä käydessään uudella ja ennestään tuntemattomalla salilla. Jokaisen kuntosalin laitteet, säädöt ja laitteiden sijainnit on ihan erilaisia! Vaikka olisit treenannut salilla 10 vuotta, voi mennä jonkin aikaa ennen kuin uudella salilla käydessä alkaa hommat selkiytyä.
Ei ole mikään häpeä lukea niitä laitteiden käyttöohjeistuksia saatika jäädä siihen hetkeksi vähän testailemaan, että mites ne säädöt toimiikaan. Ja painotan, että kysy rohkeasti apua toisilta!
On liian houkuttelevaa kaiken uuden keskellä heittää hanskat tiskiin. Ei anneta kunnollista mahdollisuutta, vaikka parhaimmassa tapauksessa sieltä olis saattanut syttyä suuri kipinä tekemiseen. Niin kävi mulle – onneksi aikanaan uskalsin lopulta heittää tekosyyt nurkkaan ja hankin sen salikortin välittämättä pelon tunteesta ja epävarmuudesta.
Jos joku olisi sanonut mulle 12 vuotta sitten, että tuun opiskelemaan liikunta-alaa ja treeni on top 5 -teemoissa mun elämässä, olisin nauranut päin naamaa. Minä kun olin se, joka yritin kaikin keinoin lintsata kouluaikoina liikuntatunneilta ja näin painajaisia, koska kokemukseni koululiikunnasta oli silkkaa nöyryytystä.
Ennen salitreenin aloitusta ehdin jumpata vuoden ajan kotona YouTube-videoiden tahdissa ja hankkia kotiin kaikenlaista käsipainoa, kahvakuulaa, jumppapalloa sun muuta.
Kyllähän sekin jotain opetti kehonhallinnasta ja muusta, mutta tuo ensimmäinen treenivuosi oli sitä aikaa muutenkin, kun vedin kaiken överiksi. Ääripäästä toiseen. Treenasin tuntikaupalla ja jopa yötä myöten.
Jokainen on aloittelijana aivan surkea
Jokainen on joskus ollut aloittelija. Ihan yksi lysti, minkä projektin tai uuden tavan olet opettelemassa, sun on hyväksyttävä se fakta, että tulet aluksi olemaan siinä aivan paska.
Vähän niin kuin mulla nyt tää somessa aktivoituminen liian pitkän tauon jälkeen — oon aivan boomer ja pudonnut kelkasta sen suhteen, miten mitäkin sisältöä tuotetaan. Silti haluan kokeilla ja testailla, ja joskus se vielä tulee luonnostaan. Valmiutesi näyttää typerältä ja nololta on suoraan verrannollinen siihen, mitä mahdollisuuksia sulla onkaan saavuttaa jotain maagista!
Lisäksi monilla tuntuu olevan ongelmana se käytännön toteutussuunnitelman uupuminen. Jäädään liiaksi miettimään, millainen treeniohjelma ja -tyyli on se optimaalisin. Ja jos ei saada varmaa vastausta, jätetään treeni kokonaan väliin. Pyritään aina, ikävä kyllä, täydellisyyteen.
Mieti, mitä kaikkea olisit saanut aikaan siellä salilla, jos olisit vaan heti käärinyt hihat ja laittanut kädet saveen?
Ei — sulla ei tarvitse olla Excelillä viimeiseen asti hiottua treeniohjelmaa voidaksesi aloittaa kuntosaliharjoittelun. Tottakai treeniohjelmasta on hyötyä ihan jokaiselle treenaajalle tavoitteesta riippumatta, mutta jos toinen ääripää on se, että liikunta jää kokonaan väliin, niin siinä tapauksessa on ihan täysin ok treenata ilman sitäkin. Älä anna epävarmuuksien olla esteenä omalla tiellä!
Oon sanonut ennenkin ja sanon uudestaan, että paras treeni on se, mikä tulee tehdyksi. Ja vaikka se toteuttamasi treeniohjelma ei olisikaan se optimi, niin kokonaisuudessaan käytännön treenaaminen opettaa jotain uutta ihan varmasti. Opit kuuntelemaan omaa kroppaasi vähitellen ja huomaat tapahtuneesta kehityksestä, millainen treenityyli toimii just sulla ja mikä ei.
Vielä loppuun se kaikista suurin kynnys, minkä oon huomannut ihmisillä olevan salitreenin aloittamista kohtaan; pelko siitä, mitä muut ajattelee. Tää menee mulla vähän tunteisiin. Mutta mietitääs nyt ihan tosissaan – jokaisella ihmisellä on ihan samanlainen oikeus treenata kuntosalilla.
Kukaan siellä ei ole toistaan parempi. Kaikki on siellä kehittämässä itseään, eikä kilpailemassa toisiaan vastaan. Ja oon aina painottanut, että jos jollain ihmisellä on aikaa katsoa salilla toisia nenänvartta pitkin, niin silloin ei itse treenaa tarpeeksi kovaa.
Keskity omaan tekemiseen, pidä oma tavoitteesi mielessä ja muistuta itseäsi jatkuvasti siitä, miksi olet siellä.
Näytä just niin typerältä, kuin haluat. Ihan oikeasti, voihan sinne salille mennä näyttämään nätiltä, mutta millaista progressiivista kehitystä treeneissä saa ihminen, jolla ei ilmekään värähdä edes viimeisissä toistoissa? Aivan – ei mitään.
Käytin varmaan ensimmäisen salivuoteni siihen, että yritin jatkuvasti kontrolloida sarjojen aikana omia puuskutuksia ja ilmeilyjä, etten vaan näyttäisi tyhmältä. Keskitin energiaani silloisiin sali-ihastuksiini ja siihen, miten voisin performoida kuuminta salikissaa heidän lähellä. Joo, ei enää. Näytän ihan suoraan sanottuna variksenpelättimeltä, ja olen ylpeä siitä.
Heti, kun aloin keräämään vähän semmoista sopivaa aggressiivisuutta ennen treenejä ja lakkasin miettimästä näitä asioita, niin kas kun meni treenaaminen ihan uudelle tasolle. Sun pitää olla vähän vihainen niille painoille! Kokeile ja huomaa ero. Make that barbell your bitch!
Psst… sua saattaisi kiinnostaa myös:
