Miksi tarkat ruokavaliot eivät toimi?
6 vuotta sitten ollessani salilla personal trainerina salin omistaja paasasi mulle, kuinka käytän aivan liikaa aikaa ja vaivaa per asiakas.
Omistaja ohjeisti mua antamaan saman ruokavaliolappusen kaikille — joku 1500 kcal ruokavalio suoraan Fitfarm-dieettien ajoilta.
Hän selitti, että kaikki asiakkaat eivät vaan ole tarpeeksi motivoituneita muutokseen, eikä se olisi mun ongelma.
Tiesin itse omasta historiastani johtuen, ettei dieetin onnistuminen ole motivaatiosta kiinni.
Harva personal trainer ottaa huomioon mentaalista puolta muutoksen tekemisessä tai saavutettujen tulosten ylläpitämisessä. En halunnut opiskella aikoinaan PT:ksi ollakseni liukuhihnalta tehdastyötä tekevä valmentaja.
Sehän vaan lisää yhteiskunnan dieettikulttuuria ja vahvistaa olemassa olevaa ongelmaa — dieettikierrettä, epäonnistumisia, itsensä ruoskimista…
Tarkka ruokavalio ei opeta sulle yhtään mitään
Ei yksi geneerinen A4 paperilappu opeta ketään tekemään fiksuja valintoja. Se vaan pitää ihmisen jumissa elämässä, jossa ei ole tilaa illanvietoille, reissuille tai spontaaneille muutoksille. Tää vaan vahvistaa kaikki tai ei mitään -ajattelua, josta liian moni kärsii. Eli sitä asennetta, jossa odotetaan elämältä täydellisiä olosuhteita ja täysin tyhjää kalenteria, ennen kuin otetaan yhtäkään askelta kohti muutosta.
Ei kukaan jaksa sellaista elämää muutamaa viikkoa enempää.
Kenenkään elämä ei ole niin ennalta arvattavaa ja kontrollia omissa käsissä, että pääsisi tuollaisella mustavalkoajattelulla eteenpäin.
Mitä teet sitten, kun on juhlat (joita on useampi kalenterivuoden aikana…), olet kylässä tai tien päällä pitkiä aikoja — ei kylmäsäilytysmahdollisuutta, ei keittotasoa saatavilla? Miten sä silloin toimit? No, jos noudatat tarkkaa ruokavaliota, niin ei se silloin toimikaan.
Mutta jos opettelet alusta asti tekemään pikkuisen fiksumpia valintoja ja syömään tunnustellen omaa olotilaa ennen ja jälkeen tietynlaisten valintojen… niin sulla on paljon parempi onnistumisprosentti.
Itse ainakin olen parantumaton hedonisti ja kulinaristi. Ruoka on parasta! En todellakaan jaksa joka päivä syödä rahkaa ja kaurahiutaleita.
Ootko joskus saanut valmentajalta A4 ruokavalion, jossa on joka aamupalalla rahka, mehukeitto, kaurahiutale? Iltapalalla ehkä leipä, kalkkunaleike, kananmunaa? Lounas ja päivällinen myös aina sama.
Ihan kiva konsepti, mutta kun et ole robotti, ja sulla on myös makuaistit olemassa ihan syystä…
Jotkut ihmiset toki pärjäävät askeettisella ruokavaliolla eivätkä tarvitse vaihtelua päiviin, mutta itse ainakin oon pettynyt, jos joudun vetämään jotain rahkaa ja mehukeittoa päivätolkulla.
Siitäkin huolimatta…
mulle yleensä riittää resepteissä jo se, että jos siellä lukee ainesosana sipuli ja ohjeena on pilkkoa se, niin luovutan, enkä kokeile. Lasken sipulia vaativat reseptit spesiaaliruuiksi, joita jaksaa tehdä ehkä kerran kuussa ja jouluna. Olenko ainut?
En siis ole mikään kokkausta rakastava ihminen. Kellä on aikaa sellaiseen lapsiperhearjessa?!
Haluan kuitenkin huolehtia esim. riittävästä kuidun saannista, koska tän vuoden aikana olen huomannut, miten ison muutoksen oloon se tekee. 25 g päivässä on aivan minimi, ja sen alle kun menee kuitumäärät pidemmän aikaa, niin yleensä ensimmäisenä alkaa miettimään, että auttaisiko joku lisäravinne tai viherjauhe tähän kehnoon oloon?
Kunnes tajuan tarkastella MyFitnessPalin ruokailudataa taaksepäin, ja huomaa, että kuitu on jäänyt liian vähälle. Korjausliike siihen ja rahat lisäravinteista säästyy, kun panostan oikeaan ruokaan!
Makrojen seuranta tuo joustavuutta tavoitteisiin
Makrojen seuranta on paljon helpompi lähestymistapa, koska saat itse koostaa ateriat sen mukaan, mistä pidät.
Toki tämä vaatii silti totuttelua — vaikka teknisesti voit päivät pitkät syödä protskupatukoita ja poppareita, se ei käytännön tasolla tuo sulle hyvää oloa.
Kun seuraa makroja pidemmän aikaa, opit samalla paljon. Mikä valinta boostaa sun oloa arjessa ja mikä hidastaa. Miten mahduttaa pieniä herkkuja sinne tänne, ilman, että korttitalo romahtaa tai grammamääräiset tavoitteet menee yli.
Ruokavaliosi tarvitsee joustavuutta, mielekkyyttä ja vaihtoehtoja
Sun pitää tuntea olevasi itse kuljettajan paikalla — ei niin, että joku valmentaja sanoo sulle, mitä saat ja mitä et saa syödä. Tai millä voit korvata tuotteen X, Y ja Z. Tai mikä määrä tuotetta X vastaa tuotetta Y.
Tässä voin tulla valmentajana apuun 😎
Makrojen seurannassa katsotaan, että pääset riittävän lähelle päivittäisiä tavoitemääriä proteiinin, rasvan ja hiilihydraattien osalta.
Lisäksi kiinnitetään huomiota ravintokuidun määrään ja mikroravinteisiin (vitamiinit ja kivennäisaineet).
Näiden puitteissa sulla on mahdollista silti pitää kiinni niistä ruuista, mitkä ruokkivat sun sielua ja tuovat mielekkyyttä arkeen.
Ainoa keino tehdä niistä paremmista valinnoista pysyvä elämäntapa, josta et tarvitse mitään “vapaapäiviä”.
Mun valmennuksissa suositaan tätä lähestymistapaa, koska tavoitteena on, että opit itsenäisesti tekemään fiksuja valintoja ja huomaat, millainen olo mistäkin valinnoista tulee.
Opit muokkaamaan päivän ruokia lennosta, voit suoraan kopioida edellisten päivien ruuat seuraaville päiville, jos tulee syötyä samoja — ja pystyt muutamassa minuutissa suunnittelemaan pääpiirteittäin seuraavan päivän syömiset, jotta saat edes jotkut raamit valmiiksi. Ne ei ole kiveen hakattuja, vaan voit sitten lennosta muokata ruokia ja nähdä samantien, miten mikäkin valinta vaikuttaa sun tavoitemäärien toteutumiseen.
Ruuhkavuosiarki voi olla superhauskaa, energistä & inspiroivaa. Mutta tarvitset oikeat työkalut & strategiat päästäksesi siihen pisteeseen.
➡️ Tutustu henkilökohtaisen etävalmennuksen paketteihin täältä.
Psst… sua saattaisi kiinnostaa myös:
Pikkujoulusesonki alkaa, mutta kehonkoostumustavoitteitakin olisi — mitä tehdä?
Joskus riittävän hyvä on vallan mainio
Miksei kuidun merkityksestä puhuta enemmän?
Liity sisäpiirilistalle täältä & seuraa myös somessa:
