Avain palautumiseen on kunnollisissa iltarutiineissa

Äitiyden myötä opin ihan uudella tavalla arvostamaan unta. Olin ennen just se, joka valvoi puolenyön korville Netflixin parissa (“hei vielä yks jakso!”) tai käytti viikonloput siihen, että nukkui puoleenpäivään saakka. Äidiksi tultuani en voinutkaan enää kontrolloida omaa unen määrää, joten kummasti alkoi kiinnostaa edes sen ympärille rakennettuihin rutiineihin panostaminen.

Vaikka meidän lapsi onkin ollut 95% ajasta mainio nukkuja, niin aina sitä on takaraivossa se “ei voi tietää, miten yö menee”. Asenne nukkumiseen vaihtui kuin taikaiskusta. Miksi kostovalvoisin yömyöhään saakka, jos voin ottaa oman toimijuuden haltuun panostamalla niihin asioihin, joihin mulla on vaikutusvaltaa?

Mun lempirutiineja illaksi ja yöksi

  • Otan iltapalan yhteydessä magnesiumia. Lukemattomien valmistajien tuotteita käyttäneenä oon tykästynyt eniten Puhdistamon Tripla Magnesiumiin, joka sisältää kolmea eri muotoa; magnesiummalaattia-, -glysinaattia ja -tauraattia, eikä turhia täyteaineita. Tuo Tripla Magnesium on ollut sopivan lempeä vatsalle, imeytyy tehokkaasti, ja huomaan aktiivisuuskellosta ja olosta, että uni on ollut syvempää tämän myötä. En suosittele käyttämään jotain Prisman hyllyltä napattua magnesiumoksidia, koska se aiheuttaa lähinnä vatsanväänteitä. Magnesiumsitraatti on toki myös ihan ok, mutta nämä vähän “eksoottisemmat” magnesiumin muodot on olleet selkeä gamechanger palautumisessa ja unessa.

  • Päivän top 3 -tapahtumien/asioiden listaaminen. Me pyritään Tommin kanssa käymään tämä joka ilta. Eli kumpikin luettelee kuluneesta päivästä 3 kohokohtaa, joista on kiitollinen, tai jotka muuten vaan jäi mieleen hyvinä hetkinä siitä päivästä. Jos koko päivä on mennyt vaikka kipeän lapsen kanssa Pipsa Possua katsoen, niin ei tietenkään hirveästi oo tapahtunut, mutta silloin listalle voi päästä vaikka mukava aamukahvihetki?

  • Kasvohieronta / gua sha -rutiini meikinpoiston ja ihonhoitorutiinin yhteydessä. Mitä rauhallisemmin ja tietoisemmin tämän tekee, sen parempi, mutta myönnän, ettei sille ole aina aikaa. Aloitan avaamalla lymfapisteet solisluukuopista ja korvalehden alta, hieron pikaisesti läpi rintakehän, epäkkäiden, niskan ja kaulan alueen sekä purentalihakset läpi ja, ja sitten vasta levitän yövoiteen. Yövoiteen kanssa teen vielä muutamat kasvohierontaliikkeet, jotka rentouttaa ihanasti ja lievittää kaikkea sitä tiedostamatonta jännitystilaa, mikä kasvoihin jää päälle päivän aikana. Jos teen gua shausta perään, levitän ensin vielä kasvoöljyn tuon yövoiteen päälle.

  • Kirjan lukeminen sängyssä yövalon kanssa — en siis mene enää suoraan sieltä Netflixin ääreltä hammaspesun kautta pehkuihin, vaan todellakin otan tietoisesti semmoisen 10-15 minuuttia siihen, että luen jotain kiinnostavaa. Rauhoitan samalla hermostoa, leposyke laskee, pää tyhjenee päivän myllytysten jäljiltä. Samalla silmät alkaa pilkkimään juuust sopivasti, että tulee sellainen ihana unipöhnä jo valmiiksi päälle. Love it!

  • Silkkinen unimaski silmien päälle yöksi! Säädettävä tarrakiinnitys takaraivolla, niin ei kiristä vannetta. :D Tää tuntui ajatuksena ehkä hieman turhalta alkuun, mutta sillä on yllättävän iso vaikutus, kun nukkuu täysin pilkkopimeässä omassa kuplassa sen sijaan, että kaikki palovaroittimen, termostaatin ym. merkkivalot vilkkuu näkökentässä ja aamuyön auringonnousu kajastaa ikkunanraosta silmiin. Tommi aina sanoi mun valittaessa valoisuudesta, että “no laita silmät kiinni”, mutta IYKYK — ei se nyt aina riitä. Varsinkaan kevään ja kesän aikana. Pimeä tila best! Plussaa lisäksi tuosta silkkimateriaalista. On muuten ihoystävällinen, ei jää mitään painaumia mistään, vaikka kuinka pyörisi yön aikana. Eikä rasita hiuksia, ei hankaa. Käytän nykyään myös täyssilkkistä tyynyliinaa. Vähän luksusta elämään.

  • Korvatulpat. Tääkin vaikutti aluksi turhalta, mutta apua, miten tämäkin on auttanut mua laskeutumaan omaan kuplaani yön ajaksi. Poistuu kaikki turhat ilmastointikanavien kohinat, kissojen yölliset ralliäänet sun muut kuulokentästä. En luovu näistä ikinä. Ja silti kuulen, jos lapsi herää yöllä ja on ns. tosi kyseessä.

  • Suuteippi. Ostan apteekista ihoteippiä (siis tällaista), joka sopii myös herkkäihoiselle. Tämä on auttanut mua keskittymään siihen, että hengittäisin nenän kautta öisin ja pitäisin enemmän kieltä kitalaessa alipaineessa, niin kuin kuuluu.

    Mulla on ollut purentaongelmia koko ikäni, ja oon käynyt kolme oikomishoitoprosessia läpi, joten tän kanssa oon taistellut ihan liian kauan. Hengitin tiedostamattani suun kautta ja sehän viestii hermostolle, että on koko ajan taistele-pakene-tilassa. Mieti nyt vaikka tilannetta, jossa säikähdät jotain ja hengähdät pelästyessäsi suun kautta. Välittömästi hälytystila kehossa päällä, syke ampaisee taivaisiin.

    Mitä haittaa suuhengityksestä oli?

    • Heräsin suu rutikuivana, mulla piti olla juomapullo öisin vierellä

    • Heräilin vessaan useita kertoja yön aikana

    • Leposyke oli öisin korkea

    • Unenlaatu surkea

    • Jatkuvia yöheräilyjä

    • Päivällä väsytti

    • Hermosto koko ajan ylivireessä

    • Nenä jatkuvasti tukossa, ilma ei kulkenut muuta kuin suun kautta

    • Nenän kautta hengittäminen sai paniikkiin, koska ne tukkeutuneet röörit ahdisti koko ajan

    • Jatkuva aivosumu

    • Heräsin usein kurkku kipeänä.

    Kun aloin selvittämään tätä suuteippiasiaa ja kokeilin, niin aluksi tietysti harjoittelin käyttöä päivisin ja totuttelin sitä kautta nenähengitykseen. En siis suosittele suoriltaan teippaamaan suuta kiinni yöksi, jos se tuntuu ahdistavalta! Pikkuhiljaa totutellen parempi. Tästäkin pitää muistuttaa itseään alussa jatkuvasti pitkin päivää. Ja opetella myös kielen optimaalista asentoa useamman kerran päivässä. Kielen kärki on etuhampaiden takana ja muuten kieli sitten leveänä ja litteänä siellä kitalaessa, alipaineen avulla. Muista pitää leuat mahdollisimman rentona.

  • Puhelin pois 1 h ennen nukkumaan menoa! Tää on ollut kanssa tärkeä. Telkkarin katselukin on puhelimen selailua parempi vaihtoehto. Ei tietenkään optimaalinen. Mutta puhelin siis pois, niin pääsee aina vaan tehokkaammin siihen omaan rauhalliseen kuplaan ja tää edistää pään sisäisen metelin hiljentymistä. Saa suljettua pääkopassa avoinna olevat “välilehdet”, ja aivot tottuu tähän rutiininomaisuuteen pikkuhiljaa. Ei me aikuiset olla tässä yhtään erilaisia kuin lapset — mekin tarvitaan ennakoitavia rutiineja, jotta osataan virittäytyä oikealle taajuudelle oikeaan aikaan päivästä.

Tuliko näissä jotain uusia vinkkejä sulle testattavaksi?

Toivotan rauhallisia ja seesteisiä unia jatkoon!

Edellinen
Edellinen

Lakkaa sabotoimasta itseäsi — mikä onnistumisessa pelottaa?

Seuraava
Seuraava

Äitiys on ollut elämäni haastavin ja palkitsevin matka